Pajatso – Tietoja pajatsosta

Pajatso on perinteinen suomalainen kolikkopeli, jossa pelaaja syöttää kolikon peliautomaatin yläosasta ja yrittää saada sen osumaan porttiin. Keskimmäiset portit ovat arvokkaimpia ja reunimmaiset portit ovat arvoltaan pienempiä ja niistä voitto irtoaa yleensä vain portin ollessa täynnä. Kolikko voi myös mennä ohi kaikista porteista, jolloin pelaaja menettää kolikon. Moderneimmissa versioissa arvokkaimpien porttien voittosumma voi vaihdella, joten kaikilla kolikon syöttökerroilla tavoite ei välttämättä ole keskimmäisissä porteissa.

pajatson historia

Pajatson historia alkaa 1900-luvun Saksasta, jossa valmistettiin pajatson tapaisia bajazzo-rahapelejä. Niissä pelaaja pudotti pallon pelikoneen yläreunasta, joka sitten yritettiin saada kiinni hatulla, jota piti bajazzo-figuuri. Nimi juontaakin juurensa Italiaan, missä pagliaccio tarkoittaa italialaistyylistä narria. Tästä pajatso onkin luultavasti saanut sille edelleen ominaisen punaisen värinsä.

1920-luvulla Saksassa alettiin valmistaa pajatsoa suomalaisille tuttuun malliin, mutta sitä kutsuttiin nimellä Blau Wunder eli sininen ihme. Silloin se rantautui kuitenkin Suomeen ja suomalaiset rupesivat kutsumaan tätä kolikkopeliä pajatsoksi. Kuka tahansa saattoi sijoittaa pajatson kansan pelattavaksi ja peli löysikin tiensä nopeasti suomalaisten suosikiksi. Siitä tuli osa kahvilakulttuuria ympäri Suomea.

Vuonna 1933 voimaan tuleen asetuksen mukaan vain hyväntekeväisyysjärjestöt saivat pitää rahapeliautomaatteja. Neljä vuotta tästä eteenpäin asetuksia tiukennettiin entisestään ja niitä sai pitää yksinoikeudella ainoastaan tätä varten perustettu raha-automaattiyhdistys. Se myös valmisti Pajatso-pelikoneita, eikä suuria muutoksia pelin rakenteisiin tullut ennen vuotta 1967, jolloin 20 pennisillä toimivan rinnalle tuli 50 pennisillä toimiva pajatso.

1980-luvulla hedelmäpelit valtasivat pajatson markkinatilaa. Raha-automaattiyhdistys vastasi kilpailuun kehittämällä pajatson, jossa itse panosrahalla ei enää pelattukaan.  Pelikoneen sisällä pyörivät samat pelirahat ja panosrahat menivät omaan säiliöönsä, josta myös voitot maksettiin. Tämä mahdollisti pelin pelaamisen eri kolikoilla, seteleillä ja lipukkeilla. Uusi ulkomuoto ei vastannut alkuperäisen pajatson hohdokkuutta ja se nimettiinkin kansankielelle virkamiespajatsoksi. Ulkomuodostaan huolimatta uudistunut pajatso nousi kansan suosioon.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niinpä suomalaiset keksivät pajatsolle myös suositun lempinimen jasso. Perinteisen pajatson lisäksi valmistettiinkin 1990-luvun alussa kaksi uutta versiota: Hedelmä-jasso ja Komeetta-jasso, joissa manuaaliseen kolikon lyömiseen yhdistettiin sähköinen onnenpeli. Myöhemmin Raha-automaattiyhdistys kehitti vielä yhden uuden mallin Pajatso RAY:n, jota pelattiin metallilevykkeillä. Pajatsoja myytiin myös ulkomaille muun muassa Norjaan, Ruotsiin, Neuvostoliittoon, Australiaan ja kasinoliiketoiminnan ytimeen Las Vegasiin asti.

Alkuvuonna 2015 poistui käytöstä viimeinenkin Raha-automaattiyhdistyksen ylläpitämä Pajatso-pelikone. Vielä nykypäivänäkin pienellä parin tuhannen asukkaan kylällä Kyyjärvellä järjestetään vuosittain pajatson SM-kilpailu. Tällöin pajatso voidaan ottaa esiin huoltoaseman kahvion nurkasta pölyttymästä ja innokkaimmat pajatsomestarit pääsevät pelaamaan perinteistä 20 pennin pajatsoa. Muuten pajatsopelikoneet on käytännössä hävitetty kansamme parista.

Pajatson Tulevaisuus

Nyt on kuitenkin aika tehdä uutta historiaa. Myös me Pajatso.com:lla haluamme säilyttää arvokkaan kansanperinteen ja tuommekin rakastetun jassun taas kaiken kansan pelattavaksi. Tervetuloa uuden aikakauden pajatson kotinurkille, jossa pelin jännityksestä pääsee nauttimaan perinteitä kunnioittaen omalla kotitietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella.